Viikonloppuelämää Opistolla

(Tähän alkuun tällainen viime viikonlopulta peräisin oleva kuva, kun oli kivan lämmintä; tää on meidän takapiha!)

Heippa vaan minunkin puolestani! Tämän tutorin nimi on Minerva, nimestä saa väännellä mitä tahtoo (ainakin melkein), mutta liikeri -nimikettäkin ovat nuo jotkut käyttäneet (niille jotka eivät tiedä: liikeri = naarastiikerin ja urosleijonan aikaansaama pentu, syötään suloisia, maailman isoimpia kisupetoja). Minun vastuullani (...) on kirjoittajalukion foorumi, tosi upea ja mahtava, kaikki sinne siis!

No mutta, itse asiaan!

Minun tarkoituksenani oli tehdä postaus Opiston viikonlopusta, sillä vietän täällä kaikki viikonloput. Yleensä meitä ykkösiä jää tänne kolme tai neljä, minä, Kaisa (tutori!), Sapuska (epätutori) sekä Hanna (tutori!). Viikonloput ovat yleensä hyvin kehittäviä ja tuota, laadukkaita... Puhumme sivistyneesti yhteiskunnallisista asioista ja keskustelemme kirjallisuudesta, luemme mytologiaa ja historiaa pohtien samalla kuka olisi sopiva pääministeri Suomelle. 

... Tai sitten lagitamme viikon sähellykset pois, kenties harrastamme pientä painia sekä tietenkin dataamme! Koko perjantai menee odottaessa koulun jälkeen alkavia laneja! Lanit ovat viikonlopun kohokohta - kohokohta, joka jatkuu sinne sunnuntai-iltaan saakka.

Lauantaisin kuitenkin minä sekä Kaisa (asutaan muuten molemmat legendaarisessa solussa!) olemme töissä mahtavalla Leenan grillillä (myös ensi syksynä, tervetuloa siis vain, kun alkaa tehdä mieli suussa sulavia (...) ranskalaisia, hampurilaisia, lihapiirakkaa tai jotain muuta vastavaa).

Lauantait menevät aamuyhdestätoista iltayhdeksään siis grillillä, ja yleensä mukaan raahautuu jossain kohtaa myös Sapuska, joka meitä ah, niin ihastuttavalla sarkasmillaan viihdyttää.

Minä vasemmalla, Kaisa oikealla.

Joskus Opistolla on viikonloppukursseja, silloin on Opisto täynnä väkeä, mutta tänne alas nurkkasoluun eivät turhat äänet kuulu. 

Viikonloppuisinhan me emme ruokaa saa (nyyh!), vaan meidän täytyy itse kehitellä jotain. Joskus Kaisa jaksaa tehdä niinkin hienoja väkerrelmiä kuin kasvispaistosjotainmönjää -juttua, lihapullia, makaronia tai jotain muuta hienoa, minä taas puolestani olen herkutellut tonnikalavoileivillä, kalapuikoilla, pitsalla, joskus jopa purkkihernekeitolla...
Eikä tietenkään sovi unohtaa niitä viikonloppuja, kun juhlistetaan jonkun synttäreitä! Olemme nyt "leiponeet" opistokakku -nimellä tunnettuja kyhäelmiä, joista yksi muka aiheutti ruokamyrkytyksenkin. 

Viikonloput Opistolla ovat useimmiten rauhallisia ja, no, lössöjä. Perjantai-illat menevät mukavasti dataillessa, lauantait grillillä ja sunnuntait odottaessa että muut löytävät tänne takaisin.

Tulee pestyä pyykkiä, käytyä kaupassa, joskus oikeasti kouluhommia tehtyä, koeviikoilla luettua ja niin edelleen. 

Viikonlopuista saa tehtyä hauskoja ja riehakkaitakin, mutta jos toisin tahtoo, niin myös rauhallisia kirjoitteluaikoja. 

Joo, eiköhän tämä ollut tässä. Ah, tämän tekstin jälkeen todellakin tahdotte tänne, vai mitä! Seuraavana teille taitaa tarinoida Kaisa, sitä siis odotellessa.

Ah, Opisto.